YDINSUUTRA

Suuren ylittävän viisauden ydinsuutra.
Kun bodhisattva Avalokita syventyi ylittävään viisauteen,
hän havaitsi viisi ilmiöryhmää tyhjiksi
ja voitti siten kaiken murheen.
-Shāriputra, muoto ei eroa tyhjyydestä eikä tyhjyys muodosta.
Muoto on siis tyhjyyttä ja tyhjyys muotoa.
Samoin on laita tunteiden, mielteiden, tahtomusten ja tajunnan.
-Shāriputra, kaikkia ilmiöitä luonnehtii tyhjyys:
mikään ei synny eikä häviä, ei ole tahraista eikä puhdasta, 
ei kasva eikä vähene.
- Näin siis tyhjyydessä ei ole
muotoa, tunnetta, miellettä, tahtomusta eikä tajuntaa;
ei silmää, korvaa, nenää, kieltä, kehoa eikä mieltä;
ei hahmoa, ääntä, tuoksua, makua, kosketettavaa eikä mielen kohdetta;
ei näköaistia eikä mitään siitä ajatustajuntaan saakka;
ei tietämättömyyttä, ei sen loppua eikä mitään siitä
vanhenemiseen ja kuolemaan sekä niiden loppuun saakka;
ei kärsimystä, sen syytä, sen lakkaamista eikä Tietä;
ei tietoa eikä saavuttamista.
- Koska ei ole mitään saavutettavaa,
bodhisattva elää ylittävässä viisaudessa, vailla mielen esteitä.
Mieli avoimena hän on peloton, vapautuu harhojen unesta
ja saapuu lopulliseen nirvanaan.
Ylittävän viisauden nojalla kolmen ajan kaikki Buddhat oivaltavat
äärimmäisen ja täydellisen valaistumisen.
- Siksi tiedä, että ylittävä viisaus on suuri mantra,
suuri loistava mantra, ylin mantra, verraton mantra.
Se saa kärsimyksen laantumaan, todella, erehtymättä.
Siispä lausu ylittävän viisauden mantraa, lausu mantraa näin:

GATE GATE PĀRAGATE PĀRASAMGATE BODHI SVĀHĀ. (3x)

(Mennyt, mennyt tuolle puolen mennyt, täysin tuolle puolen mennyt, oivallus tulkoon!)

Käännös: Tae Hye sunim 

Avaimia Suutran ymmärtämiseksi
Suutra on muotoutunut n. 300 j.a. teksti käännettiin 400-luvun alussa kiinankielelle ja vähitellen se levisi Japaniin ja Koreaan. Tiibettiläiset koulukunnat resitoivat epilogilla varustettua pidempää muotoa. Se on tärkeimpiä resitoitavia sutria Zen koulukunnissa.

Suutraa kutsutaan myös nimellä sydänsuutra ja täydellisen viisauden ylittäväksi suutraksi. 

Myötätunnon pyhimys Bodhisatva Avalokita (Avalokiteshvara), sekä Buddhan oppilas Shariputra (suom. Kottaraisenpoika) ovat suutran keskeisiä hahmoja. Tekstissä Avalokita opettaa sydämen viisautta, joka ylittää sanat ja käsitteet. Teksti menee suoraan asioiden ytimeen, koska älyllinen ymmärrys ei  yksin riitä, vaan oikeassa harjoituksessa yhdistyvät aina viisaus ja myötätunto. Avalokitan tarkoituksena on saada Shariputra muuttamaan dualistinen käsityksensä olemassaolon kiertokulun ja nirvanan erosta osoittamalla, että tyhjyys ei "ala" vasta olemassaolon tekijöiden lakatessa, vaan että olemassaolon tekijät ovat olemukseltaan tyhjiä.

Avalokitaa taiteessa kuvataan valkopukuisena naishahmona tai prinssiasuisena miehenä. Valaistunut ylittää kaiken kaksinaisuuden, myös miehisen ja naisellisen erottelun.

Buddhalaisessa luokittelussa on viisi ilmiöryhmää, johon kuuluvat aineen eri muodot sekä neljä aineetonta ilmiöiden ryhmää, jotka ovat:

1. miellyttävät, epämiellyttävät ja neutraalit tunteet;
2. havainto ja ajatusmielteet, mielikuvat;
3. toimintaa ohjaavat vietit ja tahtomukset;
4. tajunta eli tietoisuus, johon kuuluvat aistitajunnan eri muodot, ajatustajunta, minätajunta sekä piilotajunta.

Elollisten olentojen viisi ilmiöryhmää ovat siis muoto (keho), tunteet, mielteet, tahtomukset ja tajunta. Mikään niistä ei ole kiinteä eikä paikallaan pysyvä, vaan alati muuttuva ja muotoutuva.

Suutra opettaa tyhjyyden merkitystä. Vaikka lukemattomat ilmiöt syntyvät ja häviävät, mikään ei todella synny ja häviä. On vaikeata määritellä milloin jokin alkaa ja koska häviäminen  todella päättyy. Puut ja kasvit ovat olemassa siemenissä. Ennen aikaamme ne olivat olemassa esipuissa ja -kasveissa. Samoin on ihmisten laita. Kun ihminen on kuollut, on vielä monta prosessia ennen kuin häviäminen on täydellistä. Jää tekoja, muistoja, ajatuksia, sukua, ravitsevaa tuhkaa ja elämää kihisevää multaa. Syntyminen ja häviäminen ovat epätäydellisiä kielikuvia, samoin kuin tahraisuus ja puhtaus.

"Älä pohdiskele tyhjyyttä vaan ole tyhjä, erillisen minän harhasta tyhjentynyt! Tosi tyhjyys on tyhjyydestä tyhjä".

.
Toim. M. Koponen

Lähteet:
René Gothóni ja Mahapanna (Mikael Niinimäki) BUDDHALAISTA VIISAUTTA. Kust: Gaudeamus julk. 1987
Tae Hye sunim (Mikael Niinimäki) SUOMALAINEN ZEN -OPAS Kust: Basam Books. julk.2001