09-03-04

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

JULKILAUSUMA

Taustaa – edellinen tapaaminen kahdeksan vuotta sitten

Kahdeksan vuotta sitten pieni ryhmä suomalaisia buddhalaisia teki pientä historiaa käymällä audienssilla silloisen kulttuuriministerin Claes Anderssonin luona. Tapaamisen tarkoitus oli tuoda esiin suomalaisten buddhalaisten tilannetta, saattaa se ministeriöiden tietoisuuteen ja arkistoihin ja samalla viitata joihinkin selkeisiin kehityslinjoihin buddhismin tulevaisuutta ajatellen.

Tapaaminen oli onnistunut ja ministeri kiinnostunut - etenkin buddhalaisesta kirjallisuudesta.Teimme 21.3.1996 julkilausuman, jossa kiteytimme tilanteemme ja toiveemme. Jotkut niistä toteutuivatkin: buddhalaisia kirjoja käännetään tasaiseen tahtiin, muutama buddhalainen näyttely on toteutunut museoissa, tutkijoilla on vähän enemmän liikkumatilaa ja mediassa on jo jonkinlaista myötätuulta buddhalaisuudelle. Zenistä ja mietiskelystä puhutaan jo lähes missä tahansa yhteydessä. Suurimmissa lehdissä on ollut isojakin asiallisia artikkeleita buddhalaisuudesta. Elokuvateattereissa on nähty monta korkeatasoista buddhalaista elokuvaa ja televisiossakin on esitetty hienoja ohjelmia buddhalaisen kulttuurin eri muodoista. Mutta moni toive odottaa vielä toteutumistaan. Niinpä käännymme jälleen kerran kulttuuriministerimme puoleen ja esittelemme nykyistä tilannettamme ja toivomuksiamme.

Suomessa noin kaksikymmentä buddhalaista ryhmää

Viime vuosina dharman – eli buddhalaisuuden – kehitys Suomessa on ollut nopeaa ja internetissä on valtava määrä buddhalaista aineistoa saatavilla. Suomen kannalta tärkeintä on, että maahamme on tullut yhä enemmän korkeatasoisia dharma-opettajia, jotka siirtävät eteenpäin tätä valtavan hienoa perinnettä. Ryhmien ja harjoittajien määrä on lisääntynyt ja suomalaisilla on mahdollisuus opiskella eri koulukuntien perinteiden mukaan. Suomessa toimiikin aktiivisesti tällä hetkellä noin kaksikymmentä erilaista buddhalaista ryhmää.

Eräänlaiseksi sinetiksi ja maamerkiksi on muodostunut Suomen ensimmäinen stupa, joka vihittiin 2001, kaksi päivää ennen syyskuun yhdennentoista tapahtumia. Stupa sisältää Buddha Shakyamunin, eli historiallisen Buddhan ja monien Boddhisattvojen, buddhalaisen perinteen pyhien henkilöiden, pyhäinjäännöksiä. Buddhalaisille stupa edustaa symbolisesti Buddhan mieltä ja opetuksia. Buddhalaisissa kulttuureissa stupaa pidetään pyhänä rakennuksena ja pyhien paikkojen keskuksena. Suomi on siis – vihdoinkin – tavallaan buddhismin maailman kartalla. Tilanne on historiallinen.



Edullista harjoitustilaa ja taloudellista tukea tarvitaan

Eri ryhmien välillä on ilmennyt selkeästi yhteneviä tarpeita ja toivomuksia. Jokaisella ryhmällä on tarve saada käyttöönsä kohtuullisen edullinen harjoitustila. Haaveenamme on eräänlainen buddhalainen kulttuurikeskus, jossa tulisi olemaan harjoitustiloja, kirjasto, arkisto ja asuintilat vieraileville opettajille. Elävän dharman kannalta keskeisessä asemassa ovat opinhaltijat – dharman opettajat. Olisi hyvä helpottaa opetustoimintaa kaikin tavoin, esimerkiksi tukemalla taloudellisesti opettajien vierailuja ja avustamalla ryhmien toimintaa. Jos Hänen Pyhyytensä Dalai Lama tulee Suomeen uudelleen, toivomme että valtiovalta kunnioittaa hänen vierailuaan läsnäolollaan.

Taloudellinen tuki olisi tarpeen myös tutkijoille ja dharman opiskeluun sitoutuneille, sekä kotimaassa että myös retriittikeskuksissa ulkomailla. Näin kehitettäisiin ja turvattaisiin suomalaistenkin dharma-opettajien työtä nyt ja etenkin tulevaisuudessa.

Käännöstyö kesken

Kun dharma nyt siirtyy länteen, sen kirjallisen aarteen tuominen kulttuurimme kielelle on tärkeää. Avaus on tehty, mutta paljon työtä on tekemättä. Tulku Pema Wangyal Rinpochen lahjoittama arvokas käsikirjoituskokoelma Helsingin Yliopiston kirjastossa, joka sisältää mm. tiibetinkielisen buddhalaisen kaanonin, odottaa yhä kääntämistään. Työ tulee kestämään vuosikymmeniä, mutta se on hyvä aloittaa nyt, kun uusi vuosituhat on lähtenyt alkuun. Lisäksi käännettävänä on paljon nykyaikaista eri perinteiden kirjallisuutta, joka on myös erittäin tärkeää.Käännöstyöllä ei voi olla muuta kuin kirkastava vaikutus Suomen henkiseen kehitykseen. Työ on buddhalaisten ryhmien varsinaisena tehtävänä, yliopisto ei näytä olevan kiinnostunut siitä, eikä se välttämättä tutkijoille kuulukaan. Aktiiviset dharman harjoittajat ovat buddhalaisuuden elävä voima, eivät tutkijat.

Buddhalaisissa maissa ja kulttuureissa dharma on usein hallituksen suojeluksessa ja tukijoiden ylläpitämä. Anteliaisuus on yksi tapa maallikoille harjoittaa dharmaa. Mutta Suomessa tämä anteliaisuuden kulttuuri on vasta syntymäisillään. Pyydämme siis taloudellista tukea valtiolta ainakin siihen asti kunnes tulemme toimeen omillamme.

Delegaatio tutustumaan buddhalaisuuteen

Mielestämme olisi erittäin suotavaa, että korkeatasoinen suomalainen delegaatio lähtisi tutustumaan buddhismiin sen omassa elinympäristössä, sekä Euroopan suuriin buddhalaisiin keskuksiin esimerkiksi Ranskaan, Saksaan tai Englantiin.Suomessa meillä on myös mahdollisuus tavata ja toimia yhdessä maahamme muuttaneiden thaimaalaisten (The Finnish Thai Buddhist Association) ja vietnamilaisten (Suomen Vietnamilaisten Buddhalaisten Yhdyskunta) kanssa.Thaimaalaiset vihkivät temppelinsä Sipoossa kesällä 2004 ja vietnamilaisten temppelihanke Turun Moisioon pantiin alulle peruskiven muurausjuhlassa kesällä 2003.




Maailmassa on 340 miljoonaa buddhalaista, lännessä kolme miljoonaa

Maailmassa on noin 340 miljoonaa buddhalaista ja se on yksi maailman suurista uskonnoista. Lännessä on eräiden arvioiden mukaan noin kolme miljoonaa harjoittajaa. Suurin osa on sodan jälkeisen sukupolven henkisiä etsijöitä. Buddhalaisuuden vaikutus tuntuu laajemminkin eri kulttuuripiireissä. Kaikki eivät voi harjoittaa buddhalaisuutta, mutta reagoivat silti myönteisesti sen arvomaailmaan. Esimerkiksi Ranskassa noin 10 % väestöstä, eli noin 5 miljoonaa ihmistä, suhtautuu myötämielisesti buddhalaisuuteen. Presidenttipari Mitterand tuki näyttävästi tiibetinbuddhalaisuutta ja monilla buddhalaisilla on hyvät suhteet eurooppalaisiin hallituspiireihin.

Toivomme, että Suomikin avautuu tälle suurelle kehityskannalle. Tarkoittaahan tiibetiläinen sana Sangye (Buddha) täydellistä avoimuutta ja hereillä olemista. Me yritämme toimia siinä hengessä ja edistää tätä kehitystä.



J.O.Mallander 
kordinaattori

Ani Sherab
ROKPA ry

Pasi Haaranen
SONGTSEN ry

Ms. Pranom Heinonen
The Finnish Thai Buddhist Association

Ari Tikka
Zen Center

Nagashila
FWBO

Ngakpa Trom'tsal Dorje
Aro Gar

Cecilia Innanen
Tarab Institute Association