BUDDHALAINEN NETTILEHTI   Sivu 4.

YI QUAN HARJOITUS

Yi Quan on monipuolinen kehon ja mielen harjoitusmenetelmä, jossa korostuu rentouden löytäminen, kehon ja mielen yhteyden parantaminen ja sisäisen voiman kasvattaminen. Harjoittelu sopii myös taistelulajien harjoittajille, jotka haluavat kehittää koko kehon yhtenäisvoimaa (sisäistä voimaa). Harjoittelun ydin on seisomisharjoituksissa, joiden avulla saadaan aikaan kehon ja mielen fuusioitumisprosessi. Peruskurssi on avoin kaikille yli 18-vuotiaille henkilöille. 

                                       Pasi Pölönen  Dreamweavers.fi

Tampereella Zenshindojo järjesti viime huhtikuussa Yi quan leirin. Lajia on harjoitettu seurassa kymmenisen vuotta. Harjoittajia on kolmisen kymmentä, joten voidaan puhua vireästä harjoitusseurasta. Mestari Zhang oli viidettä kertaa opettajana, kun astuin täyteen harjoitussaliin, jossa ihmiset seisoivat jähmettyneinä kädet nostettuina hartioiden korkeudelle ja katsoivat eteenpäin katse tarkkaavaisena. Hiivin kameroineni ihmisten takana ja pelkäsin häiritseväni heitä. Hetken päästä tuntui, että juna olisi saanut tulla seinästä läpi eikä se olisi häirinnyt. Huomaan Timo Klemolan ja pyydän, että hän kertoisi tästä lajista

Harjoitus, mieli ja meditaatio?

Timo Klemola
Perusharjoitus on seisomista tietyissä asennoissa ja mielen käyttöä mielikuvan kautta. Sen kautta harjoitetaan kehoa ja mieltä. Harjoituksessa on selkeästi kehon ja mielen yhteys. Käyttämällä oikeita mielikuvia saadaan keho voimakkaaksi. Harjoitus on erittäin monitasoinen.Harjoitus, mieli ja meditaatio?
Aluksi pyritään rentouttamaan keho ja tyhjentämään mieli. Harjoituksessa suunnataan mieli yhteen pisteeseen, mielikuvaan. Tässä harjoituksessa on samoja elementtejä kuin meditaatiossa. Jos mestari Zhangilta kysytään, onko tämä meditaatiota, hän saattaisi vastata "ei", koska hänellä on erilainen käsitys meditaatiosta. Tässäkin kohdistetaan mieli yhteen pisteeseen ja asento on liikkumaton. Kun mieli on saatu kohdistettua, niin samalla harjoittaja tutkii, miten yleensä mieli toimii ja tulee tutuksi mielen rakenteiden kanssa. Siten harjoitus syvenee mielen suunnassa kuin mikä muu meditaatioharjoitus tahansa. Tässä harjoituksessa on hyvin voimakas kehollinen aspekti. Siinä mielessä tämä on erilainen harjoitus kuin istumameditaatio. Kyllä  istumameditaatiossakin keho tulee voimakkaasti esiin ja tietyllä tavalla kehon tietoisuus korostuu samalla kuin mieli tyhjentyy. Yi quan harjoituksessa, jossa seistään, on kehon kuunteleminen keskeisemmässä asemassa. Kun mestari Zhang selittää tätä harjoitusta, hän selittää sitä Buddhalaisen Tien käsitteen kautta. Se on sama käsite kuin Japanin ”shugyo”, joka on tiellä kulkemisen käsite. Vähitellen harjoitus tulee osaksi harjoittajan joka päiväistä elämää ja elämän tapaa.
 Harjoitus sisältää myös eettisen puolen ja persoonan kehittämisen puolen. Tässä on myös tärkeä terveyden aspekti. Olen oivaltanut, kuinka mestari Zhang liittää tämän itsepuolustusaspektin itsestään huolehtimisen käsitteeseen. Ihmisten tulee pitää itsestään ja perheestään huolta ja siihen liittyy omasta terveydestään huolehtiminen. Jos joku hyökkää sinun kimppuusi, niin siinäkin tilanteessa sinun tulee pitää itsestäsi huolta tai jos joku uhkaa perhettäsi, sinun tulee pitää jopa siinä tilanteessa itsestäsi huolta. Sillä tavalla tien käsite on laaja.

Voima ja kii?

Timo Klemola
Voima ja kii ovat monimutkaisia käsitteitä, koska meidän kielessä ei ole näitä käsitteitä. En usko, että ihmisten rakenteet poikkeaisivat eri puolilla maailmaa. Meillä täällä on samat kokemukset. On vain vaikea löytää sille ilmiölle oikeata ilmaisua. Olen itse yrittänyt tätä kii-kuviota avata kehon tietoisuuden käsitteen kautta. Kun harjoittaja tulee yhä enemmän tietoiseksi, mitä kehossa tapahtuu, niin mieli tyhjenee ja kehon tietoisuus tulee esiin. Esiin tulee kokemus elämästä, elämänvirrasta, elämänperiaatteesta, joihin kiin käsite viittaa. Monimutkaiseen Voima-käsitteeseen liittyy biomekaaninen käsitys, joka on optimaalisen voiman tuottamistapa. Mestari korostaa koko ajan, että koko keho työskentelee tuottaakseen voiman. Mielenkiintoista on, että länsimainen urheilutiede ei tunne tätä käsitettä samalla tavalla kuin Zhang sen esittää. Tämä on siis mielen harjoittamisen idea ja näin koko keho saadaan tuottamaan voimaa, jota on paras harjoittaa mielen kautta. Jos harjoitusta lähestytään siten, että käteen otetaan oikea esine, puntti tai jotain oikeaa, niin se on paikallista voimaa, jota käytetään sitä esinettä vastaan. Hän on esineiden käyttöä vastaan. Vaikka hän sanoo, otetaan paperipallo käteen, niin ei saa ottaa
paperipalloa oikeasti käteen, vaan pitää olla mielikuva paperipalosta. Kun harjoittaja kuvittelee tekevänsä jotain, niin mielikuva istuu harjoittajan koko kehoon ja antaa sille koko kehon voiman. Voima on konkreettinen asia. On helppo näyttää, mitä se on. Se on koko kehon voima, sisäinen voima. Se on kehon rakenteellista voimaa. Se on optimaalista rakenteesta tulevaa voimaa. Olen joskus verrannut sitä afrikkalaisten naisten tapaan kantaa pään päällä suuria astioita. Se vaatii voimaa. Mutta hyvin rentoa se kantaminen on, eli keho on erittäin hyvässä rakenteessa ruukun alla. Tämä on yksi selitys voiman ja kehon käytölle. 

.

Harjoituksen harjoittaminen?
Timo Klemola
Täällä Tampereella Zenshindojossa on kavereita, jotka ovat harjoitelleet lähes kymmenen vuoden ajan. Tarkoitus olisi harjoittaa päivittäin, mutta kukin harjoittelee sopivaksi katsomallaan määrällä ja elämän tilanteestaan riippuen. Tunnistan kyllä päivittäisen harjoituksen vaikeudet. Harjoitus voi lannistaa ja voi olla paljon ulkopuolisia paineita. Minulle ne eivät ole olleet ongelma.
 Tämä harjoitus näyttää helpolta, mutta on fyysisesti ja henkisesti raskasta seisoa jossain asennossa. Itse asiassa kiinalaisen lähestymistavan mukaan seistään heti tunti ja kerralla. Mutta se on ihan mahdoton ajatus. Kyllä minä suosittelen ihmisille, että aloittavat jostain viidestä, kymmenestä minuutista päivittäin. Jos aluksi tekee liian paljon, motivaatio lakkaa hyvin nopeasti. Mutta jos haluaa edetä harjoituksessa, voi aloittaa viidestä minuutista ja seuraavalla viikolla lisätä minuutin ja hyvin nopeasti huomaakin jaksavansa harjoitella 20 minuuttia kerrallaan. Se on jo aika hyvin.

  Kiitän Timo Klemolaa ja astun kirkkaaseen auringon paisteeseen ja mietin, kuinka paljon Suomessa on erilaisia mielen ja kehon harjoitusmenetelmiä. Tarkoitus on kertoa sarjana eri kamppailulajeista ja menetelmistä, jotka kehittävät niin mieltä kuin fyysistä puoltammekin.

Toim. ja kuvat: M. Koponen mkoponen@kaapeli.fi

Yi quan linkkejä

Sisäisen voiman keskus
Zenshindojo ry.
Oulun Karateseura