|
Rauhaa ei tule koskaan
Britannian
armeijasta 14 vuotta sitten eronnut Darren Foster, joka käyttää nykyään
buddhalaista henkistä nimeä Vajrabandhu, tiputtelee mielipiteitään
kuin vanha viisas Lontoon buddhalaisessa keskuksessa.
”Vaikka sotaan lähdettäisiinkin oikealla ja puhtaalla mielellä,
niin sota itsessään tuhoaisi sisäisesti siihen osallistuvat
oikeamielisetkin. Ei kai kukaan voi väittää, että pystyisi tappamaan
ilman vihantunnetta?”, noin kymmenen vuotta buddhalaisena ollut
Vajrabandhu sanoo.
Kysymys oikeutetusta sodasta on Britanniassa kipeän ajankohtainen, kun
maan hallitus päätti lähteä mukaan Irakin sotaan.
Darren Foster Vajrabandhu
”Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin oikeutettu sota.”
Oli maailmassa rauhantahtoa tai ei, niin minkäänlaista loppua sodille
38-vuotias
Vajrabandhu ei näe tulevaisuudessa. Hänen näkemyksensä mukaan
ihminen syntyy maailmaan kateutta ja vihaa sisimmässään, joten
maailma tulee aina olemaan jollain tavalla vihamielinen paikka.
”Se ei saa estää meitä kuitenkaan yrittämästä tavoitella
parempaa. Maailmassa on nytkin hyviä esimerkkejä ihmisistä, jotka
puheissaan opettavat myötätuntoa ja Suvaitsevaisuutta”, Vajrabandhu
viittaa Dalai Lamaan ja Nelson Mandelaan.
Vajrabandhu liittyi brittiarmeijaan
16-vuotiaana. Hän kouluttautui armeijan leikkaussalin tekniseksi
avustajaksi. Eräänä päivänä Britanniaan tuotiin muutama
Pakistanissa tapahtuneessa räjähdyksessä loukkaantunut ihminen
sotilassairaalaan, jossa Vajrabandhu oli töissä. Rujosti silvottujen
ihmisten näkeminen sai nuoren korpraalin tunteet pintaan. ”Tajusin
konkreettisesti, mitä tuhoa aseet voivat saada aikaan. En halunnut olla
armeijan kanssa enää missään tekemisissä. Ostin itseni ulos 700
punnalla.” Sen verran armeija vaati rahaa yhdeksänvuotisen sopimuksen
rikkomisesta.
Tuon tapauksen jälkeen Vajrabandhu alkoi kiinnostua buddhalaisista
kirjoituksista ja muutamaa vuotta myöhemmin liittyi Friends of Western
Buddhist Order nimiseen buddhalaiseen veljeskuntaan. Siihen kuuluu pelkästään
Britanniassa 80 000 ihmistä ainakin jollain löyhällä tavalla. Kolme
vuotta sitten Vajrabandhu vihittiin veljeskuntaan ja hän sai henkisen
nimensä.
Ei aseille
Armeijavuosien jälkeen Vajrabandhu käsitti, että hänen olisi vielä
tehtävä yksi asia mielenrauhansa saavuttamiseksi. Hänestä tuli
aseistakieltäytyjä.
”Se on hyvin vaikeaa Britanniassa. Itse asiassa kukaan armeijan henkilökuntaan
kuuluva ei halua kertoa, miten sellaiseksi pääsee. Jouduin näkemään paljon
vaivaa, ennen kuin sain aseistakieltäytyjän paperit.” Vajrabandhun
mielestään maailman tila on loppujen lopuksi jokaisen yksilön
vastuulla. Kukin voi vaikuttaa ympärillään oleviin yrityksiin ja
ihmisiin, esimerkiksi poliitikkoihin. ”Yksilöllä on valtaa yllättävän
paljon. Jos esimerkiksi päättää lopettaa jonkun työntekijöitään
huonosti kohtelevan yrityksen tuotteen ostamisen ja kannustaa muita
tekemään samoin, niin pian yrityksen on muutettava
toimintatapojaan.”
Vajrabandhu ei usko valtioiden pyrkivän tosissaan rauhaan. Niiden käytöksessä
on liikaa ristiriitaisuuksia. Toisella kädellä autetaan sodan uhreja
tai yritetään lopettaa sota ja toisella kädellä myydään samalle
alueelle lisää aseita.
”Jos valtiot todella haluaisivat rauhaa, niin ne pystyisivät
vaikuttamaan nykyistä huomattavasti enemmän. Nyt taustalla vaikuttavat
monet taloudelliset seikat. Esimerkiksi jonkun maan öljyrikkaudet tai
tuottoisa asekauppa estävät monia valtioita tekemästä tosissaan töitä
maailmanrauhan puolesta.”
Jos valaistunut Buddha ilmestyisi tänä päivänä keskuuteemme, niin hänen
sanomansa ei olisi Vajrabandhun mukaan muuttunut miksikään 2500
vuodessa.
”Hän opettaisi samoja asioita kuin eläessään aikanaan Intiassa.
Toisten ihmisten ymmärtämistä ja myötätuntoa kaikkia elollisia
kohtaan.”
Kirj. A. Seiro
Lontoo
|